|
|

kattaa yrityksen liiketoiminta-analyysin rakentamisen ja puolueettoman arvonmäärittämisen. Liiketoiminta-analyysi lähtee liikkeelle yrityksen taloudellisesta tilanteesta ja yltää aina strategisiin valintoihin saakka, kuten kattavan yritystutkimuksen tuleekin tehdä. Kaikki tämä tieto on tarpeen puolueettomassa ja laadukkaassa arvonmäärittämisessä. 
|
Vaikka ei olisi juuri nyt suunnittelemassa yrityskauppaa tai muita yritysjärjestelyitä, on 3J Täsmäarvo erinomainen tuote saada yrityksen arvo selville. Se auttaa hahmottamaan, mistä yrityksen liiketoiminnallinen arvo ja tasearvo koostuvat. Samalla sen kautta nähdään, että yrityksen toiminnalla on varallisuutta kasvattava ominaisuus. 3J Täsmäarvon teetettyä voi vuosittain päivittää sitä edullisesti ja pitää näin jatkuvasti yrityksen arvon reaaliaikaisena sekä suunnitella varallisuuden kasvattamista.
|
3J Täsmäarvossa määritellään yrityksen tai liiketoiminnan arvo. Arvonmääritys edellyttää kuitenkin ensin perehtymistä liiketoiminnan 1) tavoitteisiin ja strategiaan, 2) nykytilaan ja 3) tulevaisuudennäkymiin. Sen vuoksi 3J Täsmäarvossa liiketoiminta-analyysi on olennaisessa osassa ennen varsinaista arvonmääritystä.
|
1. Liiketoiminnan tavoitteet ja strategia
Liiketoiminnan tavoitteiden ja strategian läpikäynti antaa taustan yrityksen toiminnan analysointiin. Aluksi selvitetään liiketoiminnan pitkän tähtäimen tavoitteet, jotka saattavat ulottua jopa 10 vuoden päähän nykyhetkestä. Pitkän tähtäimen tavoitteissa on määritelty, mitä lisäarvoa liiketoiminta tuottaa asiakkailleen ja miksi yritys on olemassa. Strategiassa taas on määritelty, miten liiketoiminnan pitkän tähtäimen tavoitteet aiotaan saavuttaa. Strategia ulottuu tyypillisesti 3-5 vuoden päähän nykyhetkestä.
|
Toimintasuunnitelmassa on määritelty, mitä asioita strategian toteuttaminen vaatii käytännössä. Esimerkiksi seuraavan vuoden aikana tehtävät asiat on yleensä määritelty jo työntekijä- tai tiimitasolla. Budjetti tukee toimintasuunnitelmaa, siinä asetetaan normaalisti vuoden päähän myynti- ja tulostavoitteet. Näin päivittäisessä työssä työntekijät toteuttavat mahdollisimman hyvin liiketoiminnan pitkän tähtäimen tavoitteiden mukaisia tehtäviä. Luvussa selvitetään tavoitteiden ja strategian lisäksi myös yleisellä tasolla sitä, kuinka yrityksen tavoitteet - strategia - toimintasuunnitelma ja budjetti - päivittäinen työ -ohjausketju toimii.
|
2. Liiketoiminnan nykytila
Liiketoiminnan nykytila-analyysi kertoo siitä, miten yritys toimii ja kuinka liiketoiminta on kehittynyt viimeisten vuosien aikana. Nykytilan analysointi pohjautuu ensisijaisesti yrityksen kassavirta- ja tilinpäätöstietoihin. Asiakkaisiin, toimittajiin ja esimerkiksi tuotteisiin liittyvä informaatio antaa "lihaa luiden ympärille", nämä tiedot ovat myöhemmin arvonmäärittämisessä vähintään yhtä tärkeitä kuin kassavirta- ja tilinpäätöstiedot. Lisäksi käydään läpi henkilöstöön, koneisiin ja laitteisiin sekä varastoon liittyvät tekijät. Liiketoiminta-analyysissä hyödynnetään myös ulkopuolista toimiala-, kilpailija- ja markkinainformaatiota, jotka täydentävät kuvaa yrityksen liiketoiminnasta.
Nykytila-analyysi rakentuu tilaus-toimitusprosessin mukaisesti kolmesta osatekijästä:
- Toimittajat ja alihankkijat
- Yrityksen oma toiminta ja
- Asiakkaat
|
Kun toimittaja toimittaa laadukkaita tuotteita tai palveluita sovitussa ajassa ja yrityksen oma toiminta on tehokasta, myös asiakkaille saadaan toimitettua asiakkaiden tilaamia tuotteita ja palveluita ajallaan. Kun asiakkaat ovat tyytyväisiä, yrityksen taloudelliset tulokset kehittyvät suotuisasti. Esimerkiksi toimittajasta lähtöisin olevat ongelmat heijastuvat koko tilaus-toimitusketjuun, ja tämä saattaa olla syynä myös huonoille taloudellisille tuloksille. Sama logiikka koskee niin valmistus- kuin palveluyrityksiäkin. Nykytila-analyysissa pyritään kuvaamaan, kuinka hyvin tilaus-toimitusprosessin palaset toimivat yhteen. Prosessin palaset käsitellään siinä järjestyksessä, että ensin aloitetaan taloudellisista tuloksista ja edetään palanen kerrallaan "Toimittajat ja alihankkijat" -palaseen.
|
Taloudellisista tuloksista sijoitetun pääoman tuotto on tyypillisesti liiketoiminnan omistajalle kaikkein tärkein liiketoiminnan onnistumista kuvaava mittari. Se kertoo, montako senttiä omistaja saa vuodessa jokaista sijoittamaansa euroa kohden tuottoa. Sijoitetun pääoman tuottoprosenttia voi verrata vaikkapa osakemarkkinoihin, joiden historiallinen tuotto on ollut 8%-12% vuodessa. Jos liiketoimintaan sijoitetun pääoman tuottoprosentti ylittää osakemarkkinoiden tuoton, on toiminta hyvin kannattavaa, joskin myös liiketoiminnassa saattaa olla enemmän riskejä kuin osakemarkkinoilla keskimäärin.
|
Sijoitetun pääoman tuottoon vaikuttaa liiketoiminnan tulos ja sijoitettu oma tai vieras pääoma. Liiketoiminnan tulos käydään läpi yrityksen tuloslaskelmien perusteella, ja tärkeimpiä tunnuslukuja analysoidaan toimialan keskimääräisten tunnuslukujen avulla. Sijoitetun pääoman osalta selvitetään, onko käyttöpääoma tehokkaassa käytössä, mikä on yrityksen maksuvalmius ja kuinka vakavarainen yritys on. Kaikki nämä tekijät vaikuttavat sijoitetun pääoman tuottoprosenttiin.
|
3. Liiketoiminnan tulevaisuudennäkymät
Liiketoiminnan tulevaisuudennäkymät käsittelee markkinanäkymien kehitystä yrityksen kannalta. Luvussa summataan liiketoiminnan kriittiset menestystekijät, nykyiset vahvuudet ja tulevaisuuden mahdollisuudet, joiden avulla yritys pärjää myös tulevaisuudessa. Lisäksi käsitellään toimintaan liittyviä riskejä, eli nykyisiä heikkouksia ja tulevaisuuden uhkia.
|
4. Arvonmääritys
Arvonmäärityksessä hyödynnetään liiketoiminnan tavoitteisiin, strategiaan, nykytilaan ja tulevaisuudennäkymiin liittyviä taustatietoja. Yrityksen arvo koostuu tuottoarvosta, substanssiarvosta ja mahdollisista muista arvostukseen vaikuttavista tekijöistä
Tuottoarvon laskennassa käytetään diskontattujen kassavirtojen (DCF, Discounted Cash Flow) mallia. DCF-mallissa keskeinen käsite on vapaa kassavirta, mikä saadaan vähentämällä myyntituloista kaikki varsinaisen liiketoiminnan aiheuttamat kustannukset. Lisäksi huomioidaan poistot, tuloverot, pääomainvestoinnit ja sitoutuneen käyttöpääoman muutos:
+ Myyntituotot
- Liiketoiminnan kustannukset
= Liikevoitto
+ Poistot
- Tuloverot
- Pääomainvestoinnit
+/- Sitoutuneen käyttöpääoman muutos
= Vapaa kassavirta
Tulevien vuosien vapaita kassavirtoja määritettäessä käytetään apuna 3-5 vuoden historiatietoja, mutta ennen kaikkea vapaat kassavirrat perustuvat tulevaisuudenodotuksia käsitelleen kappaleen arvioihin.
|
Tulevaisuudessa saatava kassavirta ei ole yhtä arvokas kuin tänään saatava kassavirta. Esimerkiksi, jos vuonna 3 tiedetään saatavan 100€, on sen tämänhetkinen arvo paljon alhaisempi. Jotta saadaan määritettyä kassavirran nykyarvo, täytyy selvittää vielä yrityskohtainen pääoman tuottovaatimus eli diskonttauskorko (WACC, Weighted Average Cost of Capital). WACC koostuu vieraan pääoman kustannuksesta, eli lainakorosta, ja oman pääoman kustannuksesta. Oman pääoman riskisidonnainen kustannus selvitetään CAP-mallin (Capital Asset Pricing Model) avulla. Mikäli WACC on esimerkiksi 9,5%, on 3 vuoden päästä saatava 100€:n nykyarvo 76€. Samalla tavalla DCF-mallissa lasketaan kaikkien tulevien vuosien vapaat kassavirrat nykyarvoon. Summaa kutsutaan yrityksen tuottoarvoksi. Tarvittaessa kerromme mielellämme lisää CAP-mallin perusteista ja WACC -arvon laskennasta!
Tuottoarvoon lisätään yrityksen nettovelat, joka on tyypillisesti kassan ja pankkilainan, välinen erotus. Muita yrityksen tai liiketoiminnan arvostukseen liittyviä tekijöitä voivat olla vaikkapa taseessa näkymättömät maa- ja vesioikeudet.
|
5. Johtopäätökset
Yrityskaupoissa tutkitaan lopuksi yrityksen kokonaisarvoa herkkyysanalyysin ja tärkeimpien tunnuslukujen avulla. Herkkyysanalyysissa arvioidaan, kuinka yrityksen arvo muuttuu jos liiketoiminta kehittyy oletettua paremmin tai huonommin. Tärkeimmissä tunnusluvuissa verrataan yrityksen ostajan saamaa vuosituottoa siihen, millainen on yrityksen nykyinen sijoitetun pääoman tuottoprosentti.
Onnistuneet yritysjärjestelyt toteutetaan yhdessä!
|
|
|